Ja toisia tilalle...

Lukio on nyt viimeinkin läpi virallisesti, lopullisesti ja varmasti. Läpi mentiin ihan kunnialla eikä edes hiottu rajaa. Siitä huolimatta fysiikka oli kuitenkin pienoinen pettymys, vähän niin kuin biologiakin. Odotin parempaa. Englannin osuus taas meni huomattavasti paremmin mitä odotin. Ihan puhtaasti pelkäsin, ettei läpi mene. Menestys johtuu varmasti siitä, että luin koko viime kesän englannin kielisiä fanfikkejä ja tulihan sitä päntättyäkin. Varsinkin aika muotoja... Joskus näinkin päin. Pääsin siis lauantaina kuuntelemaan lakki päässä lukiolle kaikkien edessä perinteistä juomalaulua Gaudeamus igituria. En oikein osaa päättää olenko tyytyväinen vai enkö ole näihin tuloksiini. Rikoin tavoitteita ja alitin niitä. Todistukseni siis näyttää tältä:


DSC01606-normal.jpg

Syksy 2013 Äidinkieli, suomi C (Pakollinen)

Syksy 2013 Englanti, lyhyt M (Pakollinen)

Syksy 2013 Biologia C (Pakollinen)

Kevät 2014 Matematiikka, pitkä  A (Pakollinen)

Kevät 2014 Fysiikka C (Vapaaehtoinen)


Lyhyesti, edustan taas sitä keskivertoa tai huonompaa osuutta, joka oikeasti jo tympii, mutta ei mietitä sitä. Ei jaksa masentaa itseään enää. Takana on muutenkin vähän vaikeaa aikaa. Ystävän kanssa takkuaa, enkä oikein tiedä haluanko olla enää kenenkään kanssa tekemisissä. En halua tai viitsi vastata kännykkääni. Ollut jatkuvasti taas kuristuspanta kaulassa ja lisäksi meneillään on aivan järkyttävä ulkonäkö kriisi. Jäljetkin ihossa ovat olleet sen mukaiset.  Onneksi se on helpottamaan päin.

Kissanhiekka on pesemättä ja koiran perus lenkitys on muuttunut pakkopullaksi. Työt eivät kiinnosta. Onnekseni olen päässyt ikkunoita pesemään. Sädekaihtimien putsaaminen on sen verran verkkaista hommaa, että voi ottaa vähän rennommin. Kuitenkin päivä päivältä on taas parempi olla. Toivon vain, että ystäväni ymmärtävät tämän taukoni sosiaalisesta elämästä. En jaksaisi alkaa selittelemään.

Kaiken tämän hullun myllyn keskellä oli Yo-juhlatkin. Niistä ei ole paljoa sanottavaa. Kulkivat omalla painollaan eteenpäin ja helpotus oli suuri niiden loputtua. Juuri Yo-juhlien takia minulla onkin ulkonäkökriisi meneillään. Hiukseni on värjätty ja kulmakarvat nypitty... Vihaan sitä. Vihaan itseäni sen takia, että pysty pitämään päätäni inttämistä vastaan. Sitä, että alistun niin helposti siihen, ettei minua kuunnella. Ja miksi kuunneltaisikaan. Eihän siitä mitään seuraa. Pääasia on se, että kostan sen itselleni myöhemmin.

Lisäksi kävin Livialla pääsykokeissa ja samalla nukuin Ylä-Savon kokeiden ohi. Tai en nukkunut, olin töissä silloin. Kaikki on kuitenkin nyt tuin yhden kortin varassa ja minimaaliselta kortilta se näyttääkin. Pelkästään ensimmäisellä hakutoivesijalla on lisäkseni hakijoita 36. Siihen vielä lisätään toisen, kolmannen ja neljännen sijan hakijat. Meitä on siis monta tappelemassa 8 paikasta. Lisäkseni itselläni ei satu olemaan toikkarissa älliä, kuten kuuntelin osalla siellä olevan. Tuloksia siis odotellessa.

Akarn