Meille tuli pari viikkoa sitten uusi asukas kämppään. Hurmaava hiiri poika Kapu. Kapteeniksi häntä välillä nimitän. En olisi ikinä uskonut, että voisin oikeasti saada tan-värisen otuksen itselleni. Aina olen sellaisesta salaa haaveillut pienestä pitäen. Värillähän ei ole väliä. ;) Tan väritys on kuitenkin aina iskenyt erityisen kovaan, erityisesti tuollaiset puoli tai huono tan-kuvioiset. Juuri sellaiset kuin Kapu on. Tiesin ja tiedän edelleen kaivavani verta nokastani ottamalla Kapun samaan asuntoon tuon valkoisen tappajani kanssa. Kovia keskusteluja ollaankin nyt viime viikkoina käyty siitä, että mikä rooli Kapulla on tässä kämpässä. Lyhyesti. Katsoa saa. Häkin/terraarion päälle ei mennä ja jos tassu nousee lasia kaapimaan on jäähyn paikka. Vielä ei olla ihan näitä kaikkia sääntöjä sisäistetty, mutta asia etenee pikkuhiljaa. Olen pyrkinyt varmistamaan Kapun turvallisuuden terraarion päällä olevalla metalli verkolla, joka on kiinnitetty rautalangalla terraarion ympäri, jotta kissa ei saisi edes vahigossakaan sitä auki. Ja jos käsittelen Kapua, pidän Kapua irti pöydällä, siivoan terraariota, vaihdan vettä tai ruokin Kapua, ovi on kiinni ja kissa ulkona. Ja samoin koirakin. Varmuuden vuoksi. Toivon todella, että Kapu ei joudu maksamaan sitä pahinta hintaa tästä järjettömästä, epäloogisesta ja itsekkäästä päätöksestäni ottaa hiiri kissa ja koira talouteen. Se olisi vain liian epäreilua Kapua kohtaan... 

DSC05462%20%E2%80%93%20kopio.jpg DSC05455%20%E2%80%93%20kopio.jpg

Olen niin rakastunut tuohon nappisilmään. Se on niin kiltti, utelias ja pieni. (Ja tuoksuu melko voimakkaasti hiirelle, mutta pojan ronttien kuuluukin niin tehdä. Ainakin ensimmäisenä päivänä. Nykyään haju ei ole läheskään niin paha. Liekö olen tottunut tai merkkailu vähentynyt. :D) Kapu on luonteeltaan tosi utelias, mutta arastelee hieman uusia asioita. Rohkeutta kyllä löytyy tuosta pikku paketista ihan tarpeeksi. Antaa vain tarpeeksi aikaa tutustua. Ja nyt minulla on ainakin syy jatkaa kolme vuotta eteenpäin, sillä Kapulta puuttuu se turvaverkko mikä Mäykillä ja Rosalla on.

Elämä on edelleen lievästi sanottuna paskaa, mutta se on aika oletettavaa kun on paskat hampaat, paska suolisto ja paska mieli ja aina joku paikka kipeänä. Pystyn kuitenkin nyt taas juoksemaan kunnolla, saan hoidettua eläimet ja olen edennyt koulussakin, vaikka se ei edelleenkään lievästi sanottuna kiinnosta ja opetus on mitä on. Ja en ole taaskaan saanut palkkaani. Mitä minä oikein teen väärin! Jos olen niin huono työntekijä, että en ole työlläni palkaa ansainnut, niin miksi minut soitetaan, joka kerta tulemaan uudestaan. Vittu, ois niin kiva tietää, että onko muilla tällaisia ongelmia.Olisi välillä ihan kiva, että kun työsopimus on tehty, allekirjoitettu, verokortti ja tilinumero toimitettu ja tunnit suoritettu niin palkkakin tulisi ilman peräänsoittelua... En vain jaksa tapella vielä tämän kaiken lisäksi oikeuksistani. Tämän lääkäri, koulu ja kipu kierteen lisäksi... No ei auta kuin katsella lumisadetta ja kuunella Rasmuksen laulajaa.

Have a Little Mercy - Lauri Ylönenhttps://www.youtube.com/watch?v=CzLjbOYFj9I

You Don't Remember My Name - Lauri Ylönen: https://www.youtube.com/watch?v=m_fYV9G_aoM

Akarn

DSC05421%20%E2%80%93%20kopio.jpgDSC05287%20%E2%80%93%20kopio.jpg

DSC04760%20%E2%80%93%20kopio.jpg