Sain kaiken tehtyä. Sain auton tuulilasin korjautettua niin pitkälle kuin pystyn tai haluan sen nyt korjauttaa. Tuulilasin vaihto on edessä jossakin välissä, mutta ei nyt, eikä tässä kuussa, ehkä ei koko talvena. Sain sen pyörän laitettua ajokuntoon, hankittua ja vaihdettua kokonaan uuden renkaan sen ilkivallan uhriksi joutuneen tilalle. Sain korjattua sen sängynjalan, ostettua itse sen tukipalasen ja ruuvattua itse ruuvit paikoilleen. Sain vietyä pullot, viiden euron edestä ja pussillisen pantittomia siinä sivussa. Sain siivottua kämpän, enkä saanut edelleenkään sitä vienoa ja makeaa hajua puunattua pois. Liekö Kapu syypää, en keksi sen hajun lähdettä, parempi siis vaan tottua siihen. Sain pyykättyä, oli oma pieni ilonsa ripustaa puhtaita ja raikkaita pyykkejä tuon uuden pesukoneen jäljiltä, edellinen kone kun sanoi poks. Sain tiskit tiskattua. Kävin markkinoilla, Ostin macaroneja itselle ja lahjaksi. Heitin kympin tuuleen. Kait sen joku onnellinen löysi tai sade murskasi sen pieniksi palasiksi. Sain selvitettyä kouluasiat, vain muutama viesti pitää lähettää vielä opettajalle ja olisin niin sanotusti turvallisilla vesillä. Kissaa ja koiraa ei enää ole, kaipaan niitä joka solullani, mutta parempi näin, ei tarvi miettiä hissin tomimattomuutta ja portaita. Ne pärjäävät kyllä vanhemmilla, lihoavat, mutta pärjäävät kuitenkin.

Kaikki hyvin, istun kuistilla ja itken. Hain tarkoituksella lämpimimmän paikan minkä löysin. Auringonpaisteesta. Itken, enkä oikeastaan tiedä miksi. Varmaankin tätä väsymystä, tai tätä kipua. Tätä iänikuista kipua.

Naamani kukkii. Se on kukkinut siitä asti kun annoin veljeni kavereiden meikata minut, en muista milloin viimeksi on näin äkäisesti vetänyt finneille ja haavoille. Se sattuu, sekin sattuu. Nenän pielustat on auki, huulet rohtuneet. Puhdistan nenänpieluksia desinfiointiaineella, naamaa kasvojenpuhdistusaineella. Se tuntuu auttavan, ainakin se tekee hetkeksi olon paremmaksi. Olen taas Imurel flunssassa tai ainakin oletan niin. Neljä päivää ehdin näitä immuunivasteen alentajia syödä ennen tätä tautia. Azamun suoja alkaa kulua auttamattomasti umpeen, eikä niitä vieläkään saa apteekeista lisää. Hengittäminen sattuu, jalkoja särkee, koko kehoa särkee. Kipu on kohtuullista, siedettävää, olen kokenut pahempaa, kestänyt huomattavasti pahempaa. En tajua miksi itken. En tajua miksi vapisen.

Akarn

Atb - My Everything (https://www.youtube.com/watch?v=lVyCRFkdKic) Uudestaan, koska...

Bebe Rexha - I'm A Mess (https://www.youtube.com/watch?v=qhSds5jPnFo)