Kolme hyvää päivää takana ja vieroitus kortisonista aloitettu. Pää on yrittänyt kampata minut tänään kaksi kertaa maahan pimeään epätoivoon pyörimään, mutta tällakertaa, nämä kaksi kertaa olen onnistunut kamppaamaan ja lyömään paniikin sekä epätoivon selälleen maahan ennen minua. Sain tehtyä viestinnän kirotut ja maailman helpoimmat rästitehtävät pois. 14op pitäisi olla nyt taskussa. En voi ymmärtää miksi niissä meni niin kauan. Kahden tunnin työ, kolme kuukautta vääntämistä. Miksi ne olivat niin vaikeita? Sain siivottua tänään kämpän kokonaan, 35m2 kämpästä irtosi lattioilta ja huonekaluista pölypussillinen karvaa, hiekkaa ja roskaa. Koirasta irtosi muovipussillinen karvaa harjauksen yhteydessä. Tiskit ja pyykit sain hoidettua edellisenä päivänä. ei tarvi enää syödä samasta lautasesta koko päivää. Nyt on puhdas ja raikas asunto. Kissa jököttää repun päällä, lukkari on kopioituna ja katse on maanantaissa. Pääsen kouluun, menen kouluun, pystyn ottamaan nämä askeleet.

Kapu sai terraarioonsa vanhasta sukasta uuden kiipeily telineen. Rosan haava on ruvennut keräämään nestettä tikkien alle. Huolestuttaa, ärsyttää. Ärsyttää, koska olen peloissani, ärsyttää koska en voi tehdä asialle mitään. Maanantaina soitto eläinlääkärille. Pitää hyväksyä se, kyllä, minua pelottaa ja hermostuttaa tuon koiran tilanne.

Olen ruvennut lihoamaan, mikä ei oikeastaan vielä haittaa yhtään mitään. Matkaa on vielä lähtötilanteeseen vaikka kuinka paljon, mutta tein vainoharhaisuuttani raskaustestinkin, vaikka a) en ole harrastanut seksiä kenenkää kanssa, pelannut vain, ja b) kuukautisetkin ovat tulleet, vaikka ovatkin yhtä sekaisin kuin itsekkin. Siinä olisi ollut kyllä nauraminen, jos viivoja olisi ilmestynyt kaksin kappalein tikkuun. Mikä lottovoitto. Ei olisi jätkäkään varmasti uskonut omakseen ilman DNA testejä. Menihän siinä 4kk ennen kuin hainkaan tuon testin. Kaksi skipattua kiertoa ja kaksi aivan pirun epämääräistä tapausta. No eipä minulla tämäkään systeemi ole toiminut kunnolla sairastumisen jälkeen, mutta mikäpä minussa ei olisi sekaisin.

Huomenna on kahdeksalta herätys, soitto eläinlääkärille, kymmeneksi kouluun. Katsotaan pääsenkö ylös asti. Ja mikä tärkeintä pääsenkö kouluun.

Akarn